maanantai 25. lokakuuta 2010

moon ehk rakastunu?

sorkat ui taas hommis lähes naamaa myöten rästi hommis. voisin olla kaks kurssii rikkaampi jos vaan viittisin. kyllä lukio on sitten kivaa !

ja kyllä, minä viivi emilia vannon ja lupaan ettei musta tuu ikinä parisuhteen rapauttamaa idioottia vaikka kuinka tyksin omaa miestä. mullahan on silmien edessä loistava esimerkki kuinka hukata ystävät parisuhteen myötä. totaaa sanotaaks rehellisesti näi, et jos sulla on kunnon mies se ei katoo minnekkään jos uhraat viikossa päiviä kavereilleski. suosittelen pikasta vaihdosta jos ongelmii ilmenee. ja nyt mä tiiän kui jengi pätee: vitustako sinä sen tiiät tai hetki sä et ees tiiä mistä puhut. -joo voi olla mut mul on yks asia. luottamus.

ja arvatkaa mitä? mä oon helvetin onnelline. hajotkaa siihe elukat.

ystävä kulta, mulla ei oo enää aikaa olla sun varakaveri. siitä vaa ole miehes kanssa ja ole naises kanssa, mulla menee ihan loistavasti. älä vaa erehdy mulle itkee koskaan jos mitää tapahtuuu, sillon muo ei oo enää olemassa. muo sä olisit voinu kutsuu nimellä ystävä.

ja päivän viimeinen informaatio on ehkäpä se että musta tuntuu et just sillon ku mul loksahtaa palapelin osat yhteen must tuntuu et samanaikasesti jotku asiat mun sisällä levii miljoonaan osaan. iha käsittämätöntä et osa must hajoo edelleen pienen pienest kosketuksest tai siis ihan ku mun vasemmast aivolohkost karkais ilmoille ajatuksia jotka juoksee kovaa karkuun. saman aikasesti mun ympäril on tiukka lämmin ote joka tulee saamaa mut ylös hetkenä minä hyvänsä. mä tahon vaa elää tässä hetkessä.

tiistai 19. lokakuuta 2010

mau


Can we pretend that airplanes. In the night sky. Are like shooting stars I could really use a wish right now (wish right now, wish right now) Can we pretend that airplanes. In the night sky. Are like shooting stars. I could really use a wish right now (wish right now, wish right now)


Yeah. I could use a dream or a genie or a wish to go back to a place much simpler than this, cause after all the partyin' and smashin' and crashin' and all the glitz and the glam and the fashion and all the pandemonium and all the madness. There comes a time where you fade to the blackness. And when you're staring at that phone in your lap and you hoping but them people never call you back, but that's just how the story unfolds. You get another hand soon after you fold and when your plans unravel and they sayin' what would you wish for if you had one chance. So airplane airplane sorry I'm late I'm on my way so don't close that gate if I don't make that then I'll switch my flight and I'll be right back at it by the end of the night.


Can we pretend that airplanesIn the night sky are like shooting. I could really use a wish right now (wish right now, wish right now) Can we pretend that airplanes in the night sky are like shooting stars I could really use a wish right now (wish right now, wish right now)


Somebody take me back to the days. Before this was a job, before I got paid. Before it ever mattered what I had in my bank. Yeah back when I was tryin' to get into the subway and back when I was rappin' for the hell of it. But now a days we rappin' to stay relevant I'm guessin that if we can make some wishes outta airplanes. Then maybe yo maybe I'll go back to the days. Before the politics that we call the rap game and back when ain't nobody listened to my mix tape and back before I tried to cover up my slang. But this is for the Cada, what's up Bobby RaySo can I get a wish to end the politics and get back to the music that started this sh-t. So here I stand and then again I say I'm hopin' we can make some wishes outta airplanes.


Can we pretend that airplanes in the night sky are like shooting stars I could really use a wish right now (wish right now, wish right now) Can we pretend that airplanes in the night sky are like shooting stars I could really use a wish right now (wish right now, wish right now)

maanantai 11. lokakuuta 2010

vihellä ku olos on hyvä

just ku mun piti ruveta hehkuttaa et mut on nostettu jaloilleni, ni neiti täydellinen elovena purjehtii mun ruotsin ryhmään samanlaisten teinikavereidensa kanssa. ja mun päivä oli pilalla. joka suunnast rupes sinkoo hirveit fläsäreit, jotks olin sulkenu pois mun mielestä jo ajat sitte. ne raiskas mun aivoja ja mun teki mieli juosta ovesta ulos ja juosta nii kauas ku oisin jaksanu. jotenki mä vaa jäin paikoilleni vaik mun vatsaa kääns ja vääns tosi kipeesti ja teki mieli itkee suuttumuksesta. mä häpesin mun reaktioo. reagoin aina samal taval ja meen pelon ja ahdistuksen sekasee tilaa ja psyykkisesti iha lukkoo. fyysisesti ja ulkosesti muutun vaa jäätävän rauhalliseks eikä se loista musta ulos ellei mun sydän lyö viittä senttii ulos rinnasta. mä yrin sulkee mun korvat sen puheelta ja muulta ihkuilulta mut jotenki ne sanat jäi oikee kaikuu mun pään sisälle. mä tahon mun miehen lomille, en pärjää yksin.
multa meni oikeestaa kontrolli ihan kokonaan jo viime viikolla. oon ollu tosi pitkää nätisti ja parantanu kaikki tapani, mut must ei oo siihen vaikka kuinka haluisin. mun on pakko olla jonkulaises fyysises tai sosiaalises kontaktis et mulla pysyy järki korvien välis eikä se karkaa käsissä. villi se tunnetusti on.

joko muo puukotetaa parhaillaan syvästi selkään tai sit mä tosissani oon maailman vainoharhasin ihminen ja pelkään et matto liusuu ikään ku itestään jalkojen alta. käytännössä mahotonta?

muo nöyryyttää se et menin kertoo mun synkimmätki salaisuudet ihmisille joihin luotan. mut ne oli mun asioita, asioita joit en ikinä oo kertonu kellekkää, tai aijo ottaa puheeks enää mistään hinnasta ikinä, tai mitään muutakaa vastaavaa. kaupan päälisiks rupesin viel itkee. mikä mussa on vikana, mikä muo vaivaa? tiedän varsin hyvin et roukun enää luottamuksen aras ja liikun niillä rajamailla et mut voi ampuu hetkenä minä hyvänä kalliolt alas yllättäen mut totaalisesti.

okei, rakas jumala. anna mun ekana viedä opinnot loppuu häiritsemättä niitä ja pistä mut vast sit koetukselle. silti mä oon täl hetkel omalla tavalla maailman onnellisin ihminen vaik mun sisäl riehuu tunne helvetti. riitelen perheen kanssa enkä puhu kenellekkää ku arkisii asioita.