uskomatonta kui taas lähestulkoo ilman syytä mun fiilis on tosi tekopirtee ja ankee. tuijotan jonnekki päin maailman loppuu ja maanaan et vittu ku voi taas nakertaa. mun aamu siis meni täysin koomassa tajuumatta pätkän vertaa mitä ympäristössä tapahtuu oman liikkumisen lisäks. lisäks että muo oksetti materialismi onnellisuus ja päässä huippas tosi kovaa.
matikan koe oli ja meni reilu 2h mä sitä väsäsin ja sain ku sainki muutaman tehtävän sinne oikei. ehk mun ylpeyden huippu on täydet siit tän vuoden lyhyen matikan ylioppilas kirjotusten tehtävästä. mut siihen seki sit jää. haluun vaa nukkuu ja funtsii ja funtsii ja nukkuu. emmä kyllä osaa muodostaa mun ajatuksia oikeen mustana valkoselle, mul on tosi sekava olo. johtuu vaihdevuosista.
ja kyllä se nyt nii on ettei yhteenkää uuteen netti tuttavaan kannata yleensä luottaa. on mulla poikkeuksii, mut ne on mulle paljon enemmän ku netti tuttuja. mut tähä luottamuksee. huvittavinta mun mielest on se ku erehdyksissää juttelee jonku kans meses ja se tokasee; ''ei mul täl hetkel oo mieles kukaa muu ku sinä'' pliis sallikaa mun nauraa, ku jätkä tekstaa samal toiselle nettimuijalle, kolmannelle juttelee kuvakkees, neljännelle gallerias ja ehk viidennelle herutus netissä mistä sitä tietää vaikka kuudes istuis sylissä. täs on mun mielest loistava syy miks ei pidä tutustuu keneenkää paremmin ku käydä vaan pieni muotonen keskustelu:
''nättiii<3''
''kiitos! (:''
''mitäs muuta neidin iltaa<3''
'' samaa vanhaa, ihan hyvää ;p''
musta on kuvottavaa ku faijan ikäset miehet tulee pyytää treffailu tsäänssei ja ku kieltäytyy ne kehtaa väittää että mä oon ujo tai en uskalla. voisko se mahdollisesti johtuu siitä et muo ei ihan oikeesti kiinnosta?
ps. en pääse eroon ihan sama -fiiliksestä. mikää ei kiinnosta ja kaikki on iha sama. mut vissiinki oon loistavasti taas vetäny näytelmän ympärilleni pystyy.
