maanantai 25. lokakuuta 2010

moon ehk rakastunu?

sorkat ui taas hommis lähes naamaa myöten rästi hommis. voisin olla kaks kurssii rikkaampi jos vaan viittisin. kyllä lukio on sitten kivaa !

ja kyllä, minä viivi emilia vannon ja lupaan ettei musta tuu ikinä parisuhteen rapauttamaa idioottia vaikka kuinka tyksin omaa miestä. mullahan on silmien edessä loistava esimerkki kuinka hukata ystävät parisuhteen myötä. totaaa sanotaaks rehellisesti näi, et jos sulla on kunnon mies se ei katoo minnekkään jos uhraat viikossa päiviä kavereilleski. suosittelen pikasta vaihdosta jos ongelmii ilmenee. ja nyt mä tiiän kui jengi pätee: vitustako sinä sen tiiät tai hetki sä et ees tiiä mistä puhut. -joo voi olla mut mul on yks asia. luottamus.

ja arvatkaa mitä? mä oon helvetin onnelline. hajotkaa siihe elukat.

ystävä kulta, mulla ei oo enää aikaa olla sun varakaveri. siitä vaa ole miehes kanssa ja ole naises kanssa, mulla menee ihan loistavasti. älä vaa erehdy mulle itkee koskaan jos mitää tapahtuuu, sillon muo ei oo enää olemassa. muo sä olisit voinu kutsuu nimellä ystävä.

ja päivän viimeinen informaatio on ehkäpä se että musta tuntuu et just sillon ku mul loksahtaa palapelin osat yhteen must tuntuu et samanaikasesti jotku asiat mun sisällä levii miljoonaan osaan. iha käsittämätöntä et osa must hajoo edelleen pienen pienest kosketuksest tai siis ihan ku mun vasemmast aivolohkost karkais ilmoille ajatuksia jotka juoksee kovaa karkuun. saman aikasesti mun ympäril on tiukka lämmin ote joka tulee saamaa mut ylös hetkenä minä hyvänsä. mä tahon vaa elää tässä hetkessä.