mä oon ehkä lievästi sanottuna kyllästyny taas vaihteeks. enkä mä oikeen jaksa ymmärtääkkään miten jotku ihmiset jaksaa mun tylsää marmatusta lueskella. toki se on imartelevaa.

mä törmäsin tänää mun menneisyyden kummituksee. sil oli taas se sama jäätävä katse. vissiinki se on unohtanu kokonaa et se pisti eka mun elämän silppurii, sen jälkee mä vasta sen, eikä toisin päin. mä sain kylmii väreit viel kymmenenki metrin päähän ku tunsin sen jäätävän katseen mun selässä. joo voi olla et oon se paska ämmä tai siis OLEN sen paska ämmä, mut ei unoheta sitä sivuseikkaa, et se oli ensimmäinen ihminen joka sai mut rakastaa ja se oli ensimmäine ihmine joka sai mut tuntee pelkkää kylmää kaikkee kohtaa mikä liikku. sen verran mä voin vielä sanoo et mikää muu ei vedä mun naamalle samanlaist uhmaavaa ja varautunuttä ilmettä ku se. oon valmistautunu jo siihen et joku kerta se hyökkää iha äkki arvaamaatta ja tappaa mut uudestaa sanoillaa.

mulla on oikein kiva uusi ystävä. värikäs ihminen joka jaksaa tehä mun jokaisest illast hauskan ja erilaisen. muo naurattaa jokainen sen hassu ele. mut puppeli tai kulta mussukka mä en ole. en myöskään pupu.

mul on huomen synttärit. hattu päähä pilli suuhu ja sweet sixteen<3 eikä. meen vaa lahjoo itteeni ilman et kukaa höslää ja häslää voin istuu jonnekki ja kattoo maailmaa eikä hölöttää jollekki viun tekopirteenä kuinka onnellinen ihminen oon ja mun tulevaisuus hohtaa nyt jo mun silmissä ja kaikki on niin loistavasti et te itkette maantiehuorina ku mä ajan bemaril. mitä sitä suotta valehtelemaan.

ps. se o sit vaskivuori 96 kullaaaatt<3