mä oon taas tosi kummissani et mun entiset naapurin rouvat jaksaa kokoontuu ja marmattaa siitä kuinka mun mama antaa mulle ohjat omii käsii ja antaa mun tehä päätökset ite, niinku se että mulla oli täys vapaus valita mun jatko-opiskelu paikka ihan ite oli se sitte venäjällä tai klaukkalassa. kuka voikaa olla nii itsekäs paskiaine et haluu: lapsi ei saa mopokorttii, lapsen on mentävä sääksin leirikeskukseen rippkouluun, lapsen on päästävä klaukkalan kirkossa ripille, lapsen on pakko mennä arkadian lyseoon ja kirjotettava ylioppilaaks. muita teitä ei oo ei ammatti koulust ei tietookaa. no ei hätää kerron vaa mun entisten naapurien muksujen elämästä. ehkä mä tosin oon jääräpäinen puupää mut muhun luotetaan ja mulle on annettu valta päättää mun elämästä, mä en oo sidoksissa mihinkää, mutsi on rento. kiitos siitä.

eilen oli mun vika työpäivä, mä vaistosin taas sen hyvän tuoksun ku se seiso mun takana tutkimassa työlistaansa ku mä punnitsin tomaatteja, oikeestaa ne molemmat oli siinä. lisäks et mä juttelin niien kahen pikku lapsen kans mukavia. mä teen lähtemättömii vaikutuksii ja oon hyvän tuulinen. tosin pullea ja turvonneen näkönen.

mä en pysty kohta sitä enää silmäst silmää. ''näytät taas turvonneelta'' läppä se vaa oli, mut viils syvälle koska se kerto vaan siitä et mä olin epäonnistunu. teki pahaa ottaa se vastaa nii suoraa.

mul on jännä kutkutus huomisest. ehkä se menee päin vittua ja vedän jotai muutaki auki ku ranteet tai sitte oon miss sunshine koko helvetin päivän ja häpeen seuraavana. tosi fakta vaa on et mä en kerro kellekkää mun huomisista suunnitelmista tai voin lyyä sataviiskytä vetoo et saan kuulla kummastuneit huokauksii ja pahoi mulkauksii plus ''omapaha on elämäs,mut miks oot noin tyhmä'' -ilmauksii. lisäks mun fiilis nous ku kuulin yhen muijn arvostavan muo kovasti. se oli kertonu et oon ikästäni vanhempi ja rennompi eikä kukaa ymmärrä miks liikun sellasen paska sakin kanssa. se nyt vaan sattuu olee mun oma asia. mut kiitti rispektist mäki suo.