se on kiperä tilanne ku pitää itteensä tosi vahvana, mut sit tajuuki olevansa yhtä heikko ku ontto puun oksa. viel kiperämpää on ku esittää asioiden olevan hyvin mut ku tuki katoo ni maa pettää jalkojen alla ja siit kivusta poskelle tippii kaks tai kolme kimaltavaa pisaraa. mul oli käsitys et täs maailmas on jokaiselle joku joka välittää, mut ehkä mun kohalla on tehty poikkeus koska mä oon tämmönen ku oon ja saan aikaseks vaan kaikkee epäonnee ja paskaa omaan niskaani. mun pirteen olone fiilinki muuttu iltapäivästä kitkeräks pahaks oloks ja huonovointisuudeks. lisäks mun olo on niin koomanen et muo hävettää myöntää et muhun sattu taas. en vaa pystyny näyttää sille et muo sattu, mä näyttelin vahvaa mut heti ku ovi sulkeutu sen peräs tuli romahtamine. ja muo tulee sattuu viel nii vitun monta kertaa.
mut annetaan olla mut on selätetty viimesen kerran.
