voiks enää elämä chillimmäks mennä, vaikka istuin serkkujani vahtimassa klo13.-19.45 välin. pienempi versio kattoo koko ajan telkkaa ja isompi versio ei sitte paikan päällä ookka paitsi pari vikaa tuntii tietokoneella. sitäpaitsi pääsin kotiin tän päivän sisällä. nyt mul on rennon letkee fiilis, tanssittaa ja pancake. alotin koeviikkoon lukemisen, pänttäsin ja lopetin. mun päämäärä on saavutettu. voin siis istuu semi rennosti tietokoneen ääres irish coffeen seuras, seuraavaks sivistyny kermalikööri. silmä luomet painaa muutaman satagrammaa ja olo nuutuu hiljalleen. okei no kyl muo laulattaaki.sit semmone pikkuvinkki, et ihmine jol on sama koulumenestys ku mullaki jossei huonompiki, tuen sellasta asiaa ku suun kiinni pitämine. joojoo myönnän oon vaa säälist lukios pyrin pääsee kaikist kursseist läpi etten joutuis uusii ja haluun kuulla vittuiluu joka kokeest. ANTEEKS MITÄ PÄÄ KIINNI, nouse sit muo vastaa ku tiiät mist puhut ja oon valmistautunu kunnol käymää asiast suulliste keskusteluu. sitäpaitsi muo ei kiinnosta sun mielipitees. on yks ihmine jota vastaa mä en jaksa enää nousta en jaksa pärjää sille. oon alistunu.
muo naurattaa henkisesti taas nii kovaa. mä oon taas kiintyny ihmisee enemmän ku laki sallii: muru mutta ku mä tahon ! ei näin ei voi käydä mulle, ei mulle. mutta ku se kävi mulle. mä teen mun elämästä mahottoman vaikeeta, mä haluun suunnattomasti. mä haen jotain aitoo, sellast käsin kosketeltavaa. jotain nii vahvaa mikä pitää mut kasas ja mielen virkeenä. mä oon sitä mieltä, et se löytyy multa just nyt. se mitä mä tarviin. se mikä sijaitsee monen sadan kilometrin päässä, joka on tavottelemisen arvonen, jota kohtaan mä selvästi oon vakaasti vetovoimane. se joka toisena hetkenä saa mut kiukustuu melkeen kyynelii välinpitämättömyydellää ja se joka saa mut seuraavan päivän sitoo itteni sängyn jalkaa itteeni hillitäkseni. sit mä ihan toisen hetken mietin et mikä muo vaivaa onks täs enää yhtään mitää järkee. ei?
mä oon tehny monia tyhmiä ratkasuja, emmä niitä kadu. mulle sanottiin et niin kauan ku se tuntuu susta ookoolt ni sul ei oo mikään hätänä, mut mieti sen verran et miks et voi sanoo sii juu ennenmmin ku teet mitään peruuttamatonta. mut niinhän mä teenki.
niimpä se ei oo este, se on vaa hidaste. toisinaa mä ihailen miehenlogiikkaa.
